Itsenäisyyspäivää juhlitaan tänä vuonna mieskuoromusiikin parissa verkon välityksellä koronapandemiasta johtuen. Mieskuoro Kuopio-Kvartetin Isänmaalle – itsenäisyyspäivän mieskuoromusiikkia -konsertin solistina esiintyy basso Pentti Toikkanen ja urkurina toimii Anu Pulkkinen. Konsertin johtaa Jaana Turunen. Konserttivideon ja -ohjelman löydät tältä sivulta.
Kiitämme lämpimästi yhteistyökumppaneitamme, joiden ansiosta konsertti on maksutta kuultavissa!
- Kainuun prikaatin Pohjois-Savon aluetoimisto
- Pohjois-Savon Sotaveteraanipiiri ry
- Rintamaveteraanien Pohjois-Savon piiri ry
- Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri ry
- Kuopion tuomiokirkkoseurakunta
Konserttitaltioinnin yhteydessä nähtävän F/A-18 Hornet -ohjaamomateriaalin on tuottanut Ilmavoimat/ Karjalan lennosto.
Tervetuloa Isänmaalle-konserttiin!
Mieskuoro Kuopio-Kvartetin Isänmaalle-konsertin ohjelma koostuu itsenäisyyspäivään liittyvästä mieskuoromusiikista. Suomen laulun, Finlandian ja monen muun tunnetun kappaleen lisäksi konsertissa kuullaan mieskuoroklassikoita kansallisromantiikan aikakaudelta eli ajalta ennen itsenäistymistä. Suomalaisuusaate inspiroi noihin aikoihin voimakkaasti taiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä, minkä vuoksi kyseistä aikakautta kutsutaan usein suomalaisen taiteen kulta-ajaksi. Konsertissamme kuultavien kappaleiden säveltäjistä tunnetuimpia ovat Jean Sibelius, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja. Suomalaisuus kuuluu myös Eino Leinon, Aleksis Kiven, Larin-Kyöstin ja monen muun nimekkään runoilijan teksteissä. Myös paikallisuus eli savolaisuus on konsertissa edustettuna. Ensimmäinen suomalaisista maakuntalauluista on Savolaisen laulu ja se aloitti aikanaan maakuntalaulujen ”buumin”.
Konserttitaltioinnin on toteuttanut Bluesounds.
Ohjelma
- Ylioppilaslaulu Joseph Hartmann Stunz, A.H. Weissmann, suom. tuntematon
- Suomen laulu Fredrik Pacius, Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl
- Savolaisen laulu Karl Collan, August Oksanen
- Kallavesj Johannes Kappel, Aaro Jalkanen, Jorma Kiira
- Kaunehin maa Leevi Madetoja, Bertel Gripenberg, suom. Eino Leino
- Nuijamiesten marssi Toivo Kuula, V. A. Koskenniemi
- Metsämiehen laulu Jean Sibelius, Aleksis Kivi
- Hämärän ääniä Leevi Madetoja, Larin Kyösti
- Virta venhettä vie Toivo Kuula, Eino Leino
- Sydämeni laulu Jean Sibelius, Aleksis Kivi
- Pyhä yö Mikko Sidoroff, Yrjö Jylhä
- Oi, kallis Suomenmaa Heikki Klemetti
- Suomalainen rukous Taneli Kuusisto, Uuno Kailas
- Finlandia-hymni Jean Sibelius, V.A. Koskenniemi
- Isänmaalle Jean Sibelius, Paavo Cajander
Konsertin aloittava Ylioppilaslaulu on sveitsiläistä alkuperää, mutta kulkeutunut mieskuorojemme perinteiseen ohjelmistoon Ruotsin kautta. Kappaleen käännöksen tekijä on tuntematon, mutta teksti edustaa suomalaisuusaatteen aikana 1800-luvun loppupuolella virinneitä tuntoja.
Suomessa elämäntyönsä tehnyt, saksalaista syntyperää oleva Fredrik Pacius näki sanomalehdessä nuoren 15-vuotiaan kadetin Emil von Qvantenin kirjoittaman runon Suomis sång ja sävelsi siitä tunnetun kuoroteoksen. Sittemmin Suomen laulu, on vakiintunut kaikkien kuoromuotojen ohjelmistoon.
Savolaisen laulu oli ensimmäinen maakuntalauluistamme. Sanat siihen on tehnyt Kuopiosta kotoisin ollut August Oksanen, suomen kielen professori, tutkija ja kirjallisuuskriitikko. Sen sävelsi Iisalmesta kotoisin ollut Karl Collan, joka oli säveltäjä ja kirjailija itsekin.
Kallavesj on tuttu laulu kaikille kuopiolaisille. Sanat siihen on tehnyt Amerikkaan maanpakoon lähtenyt Aaro Jalkanen, joka hyödynsi laulussa virolaisen Johannes Kappelin valmista sävelmää. Esittämämme sovitus on Kuopio-Kvartetin toisen johtajan Jorman Tiiran käsialaa.
Kaunehin maa on suomalaisten mieskuorojen vakio-ohjelmistoa. Sen säveltäjä Leevi Madetoja on Toivo Kuulan ja Jean Sibeliuksen rinnalla yksi merkittävimmistä suomalaisen romantiikan ajan mieskuoromusiikin säveltäjistä. Suomenruotsalaisen runoilijan Bertel Gripengergin tekstin on kääntänyt Eino Leino.
Toivo Kuulan säveltämä uljas Nuijamiesten marssi tunnetaan myös ilmatorjuntajoukkojen kunnia- ja perinnemarssina. V. A. Koskennniemen runoteksti viittaa Suomessa 1500-luvulla sodittuun Nuijasotaan, mutta laulu on tarkoitettu yleisisänmaalliseksi historiallisen sijaan.
Aleksis Kiven riemukkaan uhoava teksti sai arvoisensa sävellyksen Jean Sibeliuksen käsissä. Metsämiehen laulu on ylistys suomalaiselle luonnolle ja meidän luontosuhteellemme.
Hämärän ääniä on yksi konserttimme herkimmistä teoksista. Larin-Kyöstin teksti Leevi Madetojan sävellyksenä toivottaa hiljaisuuden ja illan rauhan tervetulleeksi juuri sellaisena kuin se kynttilän valossa kaukana maailman melusta on koettavissa.
Virta venhettä vie on puolestaan yksi konserttimme voimakkaimmista lauluista tunnelmaltaan. Eino Leinon runo itsessään johdattaa elämän ja kuoleman kysymysten äärelle. Toivo Kuulan sävellyksenä siitä on tullut legenda ja yksi suomalaisen mieskuoromusiikin kulmakivistä.
Aleksis Kiven teksti yhdistyy Jean Sibeliuksen säveliin myös Sydämeni laulussa. Surun sävyisessä kauneudessaan kappale on ilman muuta yksi suomalaisen mieskuoromusiikin merkkiteoksista.
Pro Finlandia -palkitun Yrjö Jylhän sotajouluna 1939 kirjoittama runo Pyhä yö yhdistää joulun tapahtumat rintamalle ja myös kotirintamalle. Runo liikkuu taitavasti eri tasoissa tuoden inhimillisyyttä niin joulun tapahtumiin kuin sodan koettelemuksiin. Mikko Sidoroffin sävellyksenä kappaleesta on tullut yksi kuorojen joulukonserttien kohokohdista.
Säveltäjä ja kuoronjohtaja Heikki Klemetti kutsui teostaan Oi, kallis Suomenmaa marssihymniksi. Vuosikymmenet se on soinut viimeisenä tervehdyksenä veteraaneille.
Talvisodan syttymisen aattona ensiesityksensä saanut Suomalainen rukous syntyi, kun ylimääräisissä harjoituksissa ollut urkuri Taneli Kuusisto sävelsi Uuno Kailaksen Herran siunauksen pohjalta vuonna 1930 tekemän runon. Kappale löytyy kuorojen ohjelmistojen lisäksi virsikirjasta.
Konserttimme kaksi viimeistä kappaletta ovat Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Sibelius ei olisi itse halunnut sinfonisen runonsa Finlandian rauhallista väliosaa laulettavan, mutta taipui siihen lopulta. Osaa lauletaan myös ilman alku- ja loppuosia -kuten tässä konsertissa-, jolloin sitä kutsutaan hymniksi erotuksena orkesteriteoksesta.
Konserttimme päätöskappale on samalla konsertin nimikkokappale Isänmaalle. Varsinkin J. L Runebergin teosten kääntäjänä tunnettu Paavo Cajander on tehnyt sen sanat. ”Eläköön, kauan eläköön Suomi!”